Söin: 3lihapullaa ja 1,5perunaa ja silliä. Ja maitoa.
Lopun puolikkaan laitoin isän lautaselle.
Isälle piti etsiä klemmari. Hain sen.
Pidin sellaista ääntä joka kertoo täydestä mahasta. Ja siltä se tuntuukin.
Ja äiti sano että hah, tuo ei oo totta lopeta toi esitys. Olin hetken aikaa siin silleen monttu auki. Sit olin sillee et just, aivan. Ja lähin kävelee omaan huoneeseen. Siihen se: M, hei, tuu tänne. Ja täällä istun, omassahuoneessa. Oksennus kurkussa.
En edes viitsi kirjottaa tosta syömishäiriöitä kirjasta mitä piti kirjottaa ylös ku se kuitenki tulee just tänne motkottaa.
Ahisti ihan mielettömästi ennen syömään menoa edes lähteä sinne syömään. Itku kurkussa oli.
Ja sitten pistin selkätuen päälle. Hän varmaan kuuli senkin.
Mitä lie saarnaa aikoo selittää mää en aijo kuunnella milläänlailla.
Mää en yksinkertasesti jaksa moista.
Mun elämä mun ruumis. Ei se täysikästä voi enää ruveta milläänlailla passittaa mua mihkään.
Jos sen asunnon nyt saan niin pääsen pois.
Ja äiti siitäki valitti jo. Hän ei ihan selkeesti halusi päästää mua pois.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Meem, kiitos kommentistasi ja neuvoistasi:) et ymmärräkään kuinka paljon arvostan kumpiakin. Vielä en oo kävelyille päässyt, kaikenlaista vittumaista tässä ollut... Mutta aamulla olisi tarkoitus mennä :)
VastaaPoistaEn ehtinyt vielä lukea blogiasi kunnolla, mutta aion sen tehdä.:) saanko kuitenkin kysyä, että miksi sinulla on selkätuki?
voimia.
Ymmärrän sinun äitisi huolen suunnattoman hyvin. Ei ole helppoa katsella vierestä kun täysi-ikäinen syömishäiriöinen melkein pakkaa kamoja ja ilmoittaa melkeinpä suoraan että minä lähden omaan kotiin kuolemaan.
VastaaPoistaSe on jokaiselle äidille pelko. Suunnaton pelko.
Tiedänkö onko tyttäreni hengissä? Miten voin auttaa, jollei hän halua tulla autetuksi? Mitä voin tehdä?
Täällä on ollut mm. sellasta, että mun oikea polveni on taas temppuillut ja sellasta, ettei mua oo päästetty yksin omaa pihaa kauemmaks yms...
VastaaPoistaMun mielestäni sun blogisi nimenomaan on mielenkiintoinen.:)
Voimia sinne!
Hei minkä pituinen olet? kun ollaan melkein samoissa painolukemissa molemmat, ni aattelin että voitais kannustaa toisiamme laihduttamisessa?
VastaaPoistaOli ihana löytää blogisi kun tuntu heti että sinulla on samoja tunteita ja ajatuksia kun minulla :)
Älä välitä muiden kommenteista syömiseesi liittyen, he eivät elä sinun elämääsi eivätkä tiedä miltä tuntuu katsoa itseään peilistä ja nähdä se kaikki ylinmääräinen.