Nään itseni kuvista sellaisena kuin joskus olin. En tunnista itseäni enää niistä. Ei sillä että tunnistaisin itseäni nykyään peilistäkään. Kuka olen, kuka olin, mitä olen, mitä olin, miksi haluan tulla, millaisen tulevaisuuden haluan, mitä menneisyys minuun on tartuttanut, mitä se tuo mukanaan minulle, mikä ihme minuun on mennyt, mihin aika meni, elämä, nuoruus, kaikki?
I should not hug my mom again.
She should not have to feel how I'we changed into this.
She has so much to live with already, like she has to take care that I will stay alive. She still worries about me even though I tried to kill myself for over 3 weeks ago.
I broke her heart.
She had cried when she came back from her terapist.
I hurts.
I have done so much bad and made people hurt.
I hate it.
I hate myself.
But the love that I have to offer to this girl is keeping me alive.
I need her.
I love her.
Honey, don't ever go away.<3
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Pienimuotoinen ilmoitus blogiani kohtaan.
VastaaPoistaSe löytyy nykyään osoitteesta http://dontletmefalldown.blogspot.com/ ;)