Jälleen se juoksee luoksesi, törmää kehoosi, imeytyy sisään ja alkaa syödä sinua. Mutta sinä jaksat kantaa päätäsi pystyssä, kaatumatta...

..valehdellen kaikille mitä olet sisälläsi. Mikä sisälläsi kytee? Et kerro mitä itsellesi teet. Peität kaiken. Kyllä sinä syöt. Et vain muiden nähden. Valehtelet niin paljon. Hymyilet itseksesi.

Kävelet pitkin teitä, ilman että olet aamupalaakaan sisääsi saanut, ilman että olet edes juonut mitään. Selkätuki kiristää niin ettet meinaa henkeäkään saada. Olet saattamassa ystävääsi. Päätät jättää hänet aijemmin yksin kuin aluksi aijoit. Et kauaa kestä tällä tahilla, hikoiluttaa, jalat on melkein tunnottomat, pyörryttää ja oksettaa. Haluaisit kiertää pitkän lenkin mutta huomaat että kotiin asti pääseminenkin tulee olemaan kyseenalaista. Sinulla on vielä liikaa päällä, et jaksaisi kantaa pitkää takkiasi kädessäsikään. Se tuntuu painavan liikaa. Et oikein jaksa kuunnella musiikkiakaan.

Su illalla 50.3kg
Ma aamulla 49.7kg
Ti aamulla 49.1kg

Ja meikä syö ku possu.
Tuossa niin sanottu aamupala(klo17.15). Tosin, tuo jumalaton wiener tuli pakosta siihen ja odottaa edelleen roskiin pääsemistä. Helvetti mie tommosta samperi syö.
Nämäpä (äiti, sisko ja veli) meni kirjastoon. Ja eikös ne kuskannu sieltä ällö makeen jäätelön.
Onneksi kuitenkin jää syömiset alle 700kcal. Ja taitaa jäädä aika paljonki alle. ^^.
Ja sitten tekee jotain muutaki ku se "aamunen" killer lenkki.
Musaa vaan päälle ja eikun menoks.